Toisen sukan kirous

Miten voi olla niin vaikeaa jaksaa kutoa kahta samanlaista sukkaa? Siis sukkaparia. Ensimmäinen tulee yleensä tehtyä melko nopeasti, riippuen vähän siitä miten tohkeissani olen uudesta mallista.. Mutta se toinen. Joko sitä ei huvita aloittaa ollenkaan, tai sen loppuunsaattaminen on likipitäen ylivoimaista. Olen yrittänyt tehdä kahta sukkaa kerralla, mutta siitä seurasi lähinnä sotkua ja rumia sanoja, joten palasin vanhaan tuttuun tapaan.

Näistä tein ensin tuon liilapunaisen. Olin aivan innoissani löydettyäni mallin, joka mielestäni sopi aivan täydellisesti lankaan. Tuota fiilistä ei tule ihan joka kerta sukkia kutoessa.. Innostus jatkui vielä siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sukka oli valmis, joten päätin aloittaa kakkossukan heti seuraavana päivänä. Ensimmäinen sukka siis valmistui myöhään illalla. Mutta annas olla. Seuraavana päivänä sain käsiini uuden mallin, jota oli päästävä kokeilemaan heti paikalla. Siis tuo vihreä sukka. Pitsi oli kivan yksinkertainen, joten tämäkin sukka valmistui nopsaan. Mutta kummallekaan ei varsinaisesti huvittaisi tehdä paria :(

Ehkä aloitamme uuden muotivillityksen käyttämällä reilusti eriparisukkia :) Sillä, ta-daa, näitä löytyy enemmänkin.. Tässä tosin on jo meidän kaikkien parittomia sukkia, joita varmaan löytyy lisääkin lankavarastojen kätköistä :)

Eli jos löytyy hyviä vinkkejä toisen sukan kirouksen rikkomiseen, niitä otetaan ilolla vastaan!

Aurinkoista viikonloppua :)