Pipoaika on täällä taas

Syksyn myötä pääsee taas käyttämään pipoja ja muutama sellainen onkin tullut kudottua ihan lähiaikoina. Niistä tässä ensimmäinen.

Tätä pipoa varten etsin ideoita ja ohjetta, mutta pikaisella ja ilmeisen huolimattomalla etsimisellä en onnistunut löytämään mitään kivaa. Joten tein oman mallin.

Kutoessa ideana oli, että nurjalla pinnalla kulkee oikeilla silmukoilla tehtyjä kohoraitoja, jolloin pinnasta tulee vähän elävämpi.

Päätellessä käänsin pipon nurinpäin ja totesin ettei tuo toinenkaan puoli hassumpi ole. Niinpä päättelin langat niin, että pipoa voi käyttää kummin päin tahansa. Itse ehkä tykkään enemmän tuosta nurjasta pinnasta, mutta toimiihan tuo sileäkin. Lanka on Nallea.

Syyssukat

Mikään ei lämmitä niin, kuin äitin kutomat sukat :) Nämä pääsivätkin heti kovaan käyttöön, ovat jalassa juuri nytkin.. Ihanan pitkät ja värit piristävät sateisimmankin syyspäivän. Lanka on Nallea.

Sormikkaat syksyyn

Ekat itse kudotut sormikkaat!

Näitä sitten tehtiinkin pitkään ja hartaasti.. Kämmenosaan asti etenivät vuosi sitten kesällä, mutta sormiosat valmistuivat vasta täksi syksyksi. Tuossa välissä olivat odottamassa aikaa parempaa, kun sormiosien tekeminen osoittautui odotettua hankalammaksi. Mutta kun lopulta valmistuivat, näistä tuli Pikku Apulaisen lempparit. Väri on kohdillaan jo sormikas istuu käteen kuin nakutettu.

Ohje on jostain kirjastonkirjasta. Mökkikunnan kirjasto on muuten ihan huippu. Tuon sormikaskirjan mukana oli palautunut kirjan välissä myös yksi lyhyt puikko. Seuraavalla kerralla kun menimme kirjastoon, täti kiikutti kirjekuoren, jossa oli nimi päällä. Ensimmäiseksi tietysti tuli mieleen, että olin unohtanut palauttaa jonkun kirjan ja nyt oli tulossa sakkolappu. Kuoressa oli kuitenkin tuo kirjan väliin jäänyt puikko ja lappu, jossa arveltiin puikon kuuluvan meille :) Tuollaista palvelua ei saa ihan joka paikasta!

Huivi

Olin tappamassa aikaa lankakaupassa, mikä on muuten oikein oiva paikka siihen touhuun. Sisään mennessäni päätin olla ostamatta mitään ja lupaus pitikin hyvin tovin aikaa. Olin kiertänyt kaupan kolmeen kertaan ja huomasin koko ajan päätyväni hypistelemään samoja Onionin lankoja. Jotenkin vaan olivat olevinaan kauhean kivoja.

Kolmatta kertaa niitä samoja lankoja hypistellessäni tuli mieleen Pikkusiskon lähestyvät synttärit ja se miten hän oli jonkin aikaa aiemmin vihjaillut uuden huivin tarpeesta. Mikä loistava tekosyy ostaa lankaa! Ja tietysti siitä Onionin hyllystä, mistä en päässyt eteenpäin.

Lankoja ostaessani valitsin yhden to do -listalla olevista huiveista, mutta kotiin päästyäni totesinkin sen tylsäksi kudottavaksi ja päädyin toiseen malliin. Ihanan simppeli, valmistui nopeasti ja lopputulos on mielestäni kiva. Itse asiassa tästä tuli niin kiva, että se jäi lopulta itselleni.. Pikkusisko sai myös huivin, samalla mallilla tehdyn, vaikka ei uskoisi, kun huiveja katsoo vierisin. Se huivi tullee blogiin loppuviikosta, voit verrata itse silloin :)

Ohje löytyy täältä ja lanka on Onionin Nettle sock yarn.

Sydänhuivi

Lupasin tehdä Pikku Apulaiselle huivin jo viime keväänä. Ehdotin kolmionmallista huivia, koska olin löytänyt mielestäni kivan mallin, joka sopi erityisesti pikkutytölle. Pikku Apulainen kovin diplomaattisesti totesi miettivänsä asiaa.. Kesän lähetessä loppuaan huiviasia nousi uudestaan esiin. Jälleen ehdotin samaista kolmiohuivia. Pikku Apulainen kiemurteli bussinpenkillä, ennen kuin sai tokaistua: "Mut ku sellaset huivit on niin mummomaisia. Mä haluaisin pitkulaisen." Argumentti oli kieltämättä yllättävä, mutta eihän sitä nyt ekaluokkalaiselle voi mummomaista huivia tehdä, joten päädyttiin pitkulaiseen :)

Mallin sain valita itse eikä langallakaan kuulemma ollut niin väliä. Nämä asiat kuitenkin tsekkasin Pikku Apulaisen kanssa vielä ennen kuin aloin kutomaan, jotta ei mentäisi pahasti ristiin :)

Langaksi löytyi lankalaarista Novitan Sädettä harmaana ja vaaleanpunaisena, ja Pikku Apulainen halusi huiviinsa molempia. Kimaltelevat paljetit olivat kuulemma myös just hyviä.

Koska tiesin kyllästyväni nopeasi pelkän sileän kutomiseen, tein huivin päihin sydämiä ja reunoihin pitsiä. Vähän vaihtelua pintaan :) Huivin toinen pää on vaaleanpunainen ja puolivälissä väri vaihtuu harmaaksi.

Pikku Apulaisen kommentti valmiista huivista: "Ihana!" Ei siis tullut mummomaista :)